Tottiksessa seuraamista. Appari katsoi, että istumiset tuli syvään. Kaikki istumiset oli ok. Vois olla nopeampia, mutta pääasia että istuu syvään  Vahvistelin vielä syöttämällä pysähdyksissä ja liikkeessä istumisessa. Luoksetuloja lyhyeltä matkalta eteen ja yksi toko stoppi. Yksi eteenistuminen vino, mutta se johtui siitä kun Licca oli naulannu namit toisessa kädessä ja tuli käden eteen parkkiin. Muutama sivulle siirtyminen. Ääntelee hieman, muuten ok.

Tottiksen lisäksi Licca teki pari mutkaputkea. Sairaan siistii  Uutena juttuna Licca opetteli pussin. Ensin helpotettuna pari kertaa ja lopuksi siten miten kuvittelen pelastuskoiren ketteryydessä olevan samantapaisen tempun. Licca olis tehny enemmäkin mielellään (ja mä), mutta himmailen vielä ettei tuu mitään takapakkia jos koira revittelee vauhtijutuissa tms.

Toipuminen etenee edelleen hyvin  Tämän päivän lumileikkejä löytyy videolinkistä.

VIDEO

Licca oli ihan tohkeissaan kun se pääsi pitkästä aikaa treenaamaan. Mentiin hallivuorolla tokoilemaan. Ihan hyvä, koska Lican mahaan ei ole kasvanu vielä kunnolla karvat. Kyljestä ja kaulalta puuttuu kanssa kanyylien ja kipulaastarin kohdasta kunnollinen karvapeite.

Tein Lican kanssa normitreeniä kevyemmän version. Vähemmän vauhtiliikkeitä, pidempiä paikallaoloja ja liikkeiden välissä enemmän taukoja. Licca oli niin innoissaan, ettei ilmeisesti sen takia malttanu keskittyä kunnolla vaan keksi omia variaatioita liikkeistä.

Ensin ohjattua. Licca naulas ensin keskimmäisen ja jäi jumiin siihen sen verran, että hakeutui korjauskäskyllä merkille ja vasta siitä nouti oikean ok. Vasemmalla puolella tuli ajatuskatkos ja Licca meinasi lähteä merkiltä ruutuun, joka oli suoraan vieressäni sillä puolella minne näytin oikean merkin. Tämän Licca tajusi korjata kuitenkin itse ennen kun ehdin huudella korjauskäskyjä.

Metallinouto oli hieno. Kertalaakista just niin kun pitää se tehdä  Kaukot oli hyvät, tosin takapalkalla ja tassujen edessä keppi.

Ruudun merkin hahmotus oli aluksi hankalaa. Licca meinasi lähteä vieressä olevalle agikeinulle ja kun se lopulta keksi merkin, niin se lähti merkiltä ruudun sijaan hyppyyn jota oltiin tehty hetkeä aikaisemmin  Licca oli koko ajan innoissaan eikä epävarman oloinen, joten luulen tauon jälkeen keskittymisen oleen vaan niin heikkoa liiasta innosta, ja sekoilun johtuvan siitä. Ruudun korjauskäskyjä harjoiteltiin ja olipa ne haastavia. Tein korjauksia ilman targettia. Saatiin muutamia hyviä korjauksia kuitenkin aikaiseksi. Näitä pitää harjoitella lisää.

Peruuttelin ja tein mun edessä jääviä. Varmistin ne kiertämällä Lican. Nyt en vahingossakaan kehunut vajaista  Tunnarin tein molemmilla asetteluilla, ok. Lopuksi vielä muutama merkki, ok.

Olipas mukavaa treenata pitkästä aikaa  Treenin jälkeen Licca riehui veilä lumikasoissa hallin ympärillä. Se on ollu ihan höperönä viime päivien aikana kun lunta on tullut. Licca rakastaa hankihyppelyä, lumihangessa kaivamista, lumikökköjen räjäyttelyä ja lumikasakiipeilyä  Pöhkö koira

Maxi papparainen 14,5 v. lähti tänään sateenkaarisillalle  Maxi oli hyvän ystäväni kultainennoutaja jonka koulutin tokoon ja kisasin sen kanssa 2000 -luvun alkupuolella. Maxi oli hieno koira jolla oli kultainen sydän

Licca sen sijaan toipuu koko ajan lisää. Nyt ruokintakertoja on päivässä kaksi. Syötän edelleen RC erikoisruokaa. Puruluita Licca on saanut muutaman päivän ajan eikä vatsa ole reagoinut niihin mitenkään. Ensi viikon aikana alan vaihtaa ruokaa pikkuhiljaa omaan vanhaan sapuskaan. Licca on ollut ulkona pirteämpi ja saanut hepuleita. Tuulinen ja myrskyinen sää saa Lican höperöksi. Saattaa olla, että se on myös vinkki siitä, että pitäis alkaa tehdä pidempää lenkkiä ja töitä. Kotona Licca on oma rauhallinen itsensä, joten voi olla että hepulit johtuu vain ihanan kamalista sääolosuhteista.

Harmittaa vietävästi. Licalle olisi ollut paikka tokoseuran kokeessa EVL -luokassa. Koe jäi käymättä koska Lican kuntotuminen on kesken eikä antidoping säännöt olisi saallineet osallistumista. Koeolosuhteet olisi olleet ihanteelliset. No, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta  Viime tammikuussa oli sama juttu, ei päästy EVL -kokeeseeen. Silloin syynä oli se, että oltiin ekalla varasijalla kokeeseen josta jäi koira pois, mutta meille ei ilmoitettu paikan vapautumisesta  Ilmeisesti tammikuun kisat ei ole meitä varten tarkoitettuja

Liikkurin ura tuli korkattua. Meillä on seurassa huippu tilanne. Omia liikkureita on yhteensä kuusi ja voidaan jakaa työtaakkaa loistavasti. Jaettiin kokeen luokat neljän liikkurin kesken luokittain. Omaan työskentelyyn olen ihan tyytyväinen. Ok ekaksi kerraksi. Kehää tarvitsee hieman muokata sujuvammaksi ja omassa työskentelyssä pitää hioa paria asiaa. Pari selvää virhettä tein, mutta paikkasin ne heti eikä kenenkään suoritus niistä kärsinyt, se on pääasia. Ei muuta ku lisää harjoitusta ja sitä kautta varmuutta työskentelyyn  Palaute päivän työskentelystä oli positiivista ja kannustavaa, kiitos siitä  

Lican kuntoutuminen leikkauksen jälkeen alkoi hyvin. Kolme ensimmäistä päivää Licca oli opioidipöllyssä kipulaastarin vuoksi. Licca lähinnä vain nukkui. Laastarin poistamisen jälkeen Licca alkoi piristyä. Missään vaiheessa leikkaushaava ei tulehtunut tai ollut kipeä. Ainakaan Licca ei paljastanut kipujaan millään tavalla jos niitä oli. Ainoa asia joka sattui oli haavalaastarin poistaminen. Liima oli aika tymäkästi kiinni ihossa ja vaikka pehmittelin liimaa lämpimässä suihkussa, niin silti irrotus sattui. Suihkuttelin haavaa huolellisesti ohjeiden mukaan määrätyn ajan. Hieman hirvitti iso leikkaus eikä mitään antibiotteja määrätty, mutta kyllä  lääkäri hommansa osasi eikä Licalle onneksi syötetty turhaa kuuria.

Takapakkia toipumiseen tuli jouluaattona kun Licca alkoi oksentelemaan. Närästys oli voimakasta ja Licca yökki keltaista vatsanestettä ja kerran kaiken syömänsä ruuan. Vedet pysyi kuitenkin sisällä. Tässä vaiheessa otettiin oksennuksen estolääkitys takaisin ja lisättiin happosalpaajien määrää. Tilanne rauhottui lääkityksellä.

Ruoka on ollut leikkauksen jälkeen kevyttä ja helposti sulavaa proteiini pitoista. Aluksi syötin kotiruokaa riisiä, raejuustoa, AB piimää, keitettyä kanaa tai seitä.  Alussa huolehdin Lican nestetasapainosta juottamalla kanan keitinlientä sille säännöllisesti. Toipumisen edistyessä aloin lisäämään varovasti Lican omaa ruokaa, mutta kun joulun oksentelut tulivat, palattiin takaisin topilasruokaan. Kotiruuan lisäksi Licca sai RC:n toipilas purkkiruokia.

Kaksi viikkoa leikkauksesta oli leikkaushaavan hakasten poisto ja jälkitarkastus. Licca oli reipas ja haava hyvin parantunut. Painoa oli tippunut reilu 2 kiloa sairastelun aikana. Ostin säkin RC:n Gastro Intestinal -ruokaa samalla ja aloin siirtämään Lican kotiruuasta siihen. Nyt Licca syö pelkkää nappulaa. Ruokintakertoja oli leikkauksen jälkeen useita ja ruokamäärät todella pieniä. Ruokintakertoja on vähennetty pikkuhiljaa ja ruokamääriä kasvatettu.

Licca on ollut loistava potilas hoitaa! Se antaa hoitaa itseään luottavaisesti, se on rauhallinen ja uskoo mitä sille sanotaan eikä hötkyile. Vaikka se on aktiivinen harrastuskoira sille ei tuota mitään vaikeuksia olla kokonaan tekemättä mitään ja olla pelkillä kusilenkeillä liikunnan osalta.

Nyt Licca on hyväntuulinen, pirteä ja tyytyväinen. Se venyttelee normaalisti. Jossain vaiheessa se ei pystynyt venyttelemään. Ilmeisesti haava kiristi tms. Tällä hetkellä Licca syö kolme kertaa päivässä ja se pystyy olla 12 tuntia syömättä ilman pahoinvointia. Keskimmäinen ruoka on jo pienempi kun aamu ja iltaruoka. Uskon, että pian ollaan tilanteessa jossa Liccaa voi ruokkia kaksi kertaa päivässä. Tämän jälkeen alan lisäämään toipilasruokaan Lican vanhaa oikeaa sapuskaa. Lääkkeitä Licca ei syö enää ollenkaan. Lenkkejä on alettu pidentämään. Lenkillä Licalla on takki päällä vaikka pakkaset ei ole kovia. Siltä puuttuu vatsasta kaikki karvat, kyljessä on kipulaastarin kokonen ajeltu alue ja kanyylin paikat on ajettu kaulalta ja etujaloista molemmin puolin. Takajaloista on kans ajettu verikokeiden vuoksi molemmat kintut. Karvat on alkanu kasvamaan takaisin, mutta ei ne vielä lämmitä ajelluilta alueilta.

Treenit on ollu kokonaan tauolla, mutta periaatteessa hallille voisi mennä jo tunnaria, kaukoja ja ryhmäliikkeitä tekemään. Ongelmallisinta on palkkaus kun en halua Lican revittelevän vielä ja se syö toipilasruokaa. Pitäisi palkata diettinappuloilla. Licalle maistuu kyllä diettinappulat joten eiköhän me ens tai seuraavalla viikolla jo hallille mennä.

Ihan kokonaan tekemättä Licca ei ole ollu. Se joutui tositoimiin kun tiputin sikinsokin käveltyyn loskaan abloy avaimen ilman avaimenperää. Annoin Licalle tarkkuusetsintä käskyn ja nopsaan Licca paikalsi kadonneen avaimen. Ilman koiraa olis ollu aika mahdoton tehtävä löytää huonossa valossa avain. Niin saman väristä oli loskasotku ja kadonnut avain.